On ollut mahtava viikonloppu, tai kolmekin päivää yhteen menoon. Sain rakkaat ystävät Suomesta vieraakseni tänne. Vietimme ihanaa aikaa. He saivat todella nähdä Tallinnan "kahdet kasvot". Vanha kaupunkihan on aivan käsite, mutta sen vastapainoksi sitten meidän Römpsänperä, trollibussit ja tavalliset bussit ja paikallinen ravintolaillallinen, käynti  Römpsänperän ilusalongissa.

Neukkuaikaista rakennusarkkitehtoonia, nykyaikaista-neukkuaikaista asumista, mutta ennen kaikkea tietysti aivan ihanaa yhdessä olemista. Siis - yksinkertaisesti - Ystävyyttä!

Tallinnassahan ei ollut juuri lainkaan lunta menneenä talvena. Nythän ne lumet ovat jo melkein kaikki poissa. Olen jo siirtynyt vallan pikkukenkäkauteen. Talvikengät siirtyivät vaatehuoneeseen odottamaan taas aikaa, jolloin Härrä Sügis tuleb jälle ja kertoo, että kesä on ohitse. Pikkukengillä siis pärjätään jo aivan mainiosti! Ja askellus on aika kevyt liukkaan talven jälkeen.

Tänä aamuna kun menimme keittiöön, kohtasi järvellä ihana näky! Siellähän on näihin asti ja vielä tänäkin  aamuna näkynyt vain mustia "myttyjä" eli pilkkijöitä.  Mutta nytpä, mitä ihmettä! Ovatko mytyt vaihtaneet lumipuvut ylleen?  Ei, tarkemmin katseltuna - kiikareilla tiirailtuna - ne vahvistuivat todella - miksipä muuksi kuin joutseniksi!  Siellä oli jäällä kaksi joutsenta. Ehdin jo toivoakin, että jäisivät tänne meidän Järvelle, mutta nyt illalla olivat poissa. Olivatko vaan lepäämässä matkalla pohjoiseen? Toivon kyllä sydämeni pohjasta, että vielä tulisi Järvelle ihan omat joutsenet, jotka pesisivät täällä. Suvi näyttää sitten mitä tapahtuu.