http://www.iltasanomat.fi/autot/onko-ulkonaosta-apua-suojatiella-/art-1288422928354.html

Ei siitä ole kauaakaan aikaa , kun Tallinnassa jalankulkijan  piti varoa kovastikin katua ylittäessään. Mutta entä nyt: en tiedä onko kulttuuri muuttunut, mutta ainakin itse olen sen sellaisena  kokenut.

Suomessa asuessani aina nauroin, että kun olin nuori ja nätti, niin kaikki autot antoivat auliisti tietä. Sitten kun en enää ollut nuori enkä nätti vaan vanha ja harmaa, niin jopa bussitkin pysähtyivät antaakseen tietä "vanhukselle".

Täällä pelkäsin alkuun kovin kadun ja varsinkin tuon meidän vilkasliikenteisen maantien ylittämistä. Mutta kuinka  ollakaan: täällä on tavat muuttuneet. Kun halun bussipysäkiltä ylittää tuon vilkasliikenteisen maantien (jota etupäässä ajavat kuorma-autot, bussit ja tietysti pikkuautot) - niin eihän minun tarvitse kuin astahtaa reunalle, niin kaikki  pysähtyvät, antavat tietä ja samoin toista puolta tulevat. Se on täällä tapana. Seurasin  kerran ikkunasta huvikseni, että päteekö se myös nuoriin. Ihan samalla tavalla - nuori ja nätti tai vanha ja harmaa - kaikki autoilijat ovat - en sanoisi kohteliaita - mutta huomaavaisia. Aivan kuin täällä kilpailtaisin sillä, että näin me teemme!

Saman olen havainnut keskikaupungilla. Ei siellä tarvitse pelätä eikä aikailla - autot antavat tietä.

Äskettäin kokemani hurjin kokemus oli tietysti Pekingissä. Siellä ei ole minkäänlaista kulttuuria olemassa liikenteessä, se menee joka ensin uskaltaa. Siellä pelotti, täällä on aivan toisin.