Keittiöni  ei ole vielä varusteltu aivan täydellisesti, yhtä ja toista puuttuu. Kuten esim. jauhoja, mausteita, taikinakulhoja, sähkövatkainta... ja sellaista   pientä perustarviketta.

En viitsinyt Suomesta ottaa mukaan vajaita jauhopusseja, puolinaisia maustepusseja ja noin neljänkymmenen vuoden ikäistä sähkövatkainta. Sinne jäivät. Uudet on siis hankittava, jotta ruokahuolto rupeaa pelaamaan.

Päätin ihan ensitöiksi joulua odotellessa tehdä   lanttulaatikot pakkaseen. Pyysin ystävätärtä tuomaan Suomesta lanttusurvosta. En ole varma saako täältä - varmaankin - mutta se tuli vaivattomasti tuliaisina. Siitä kiitos. Sitten laatikon tekoon. Ensimmäisellä kauppareissulla muistin ostaa kananmunat. No, ei niillä vielä mitään tehdä. Seuraavalla reissulla muistin ostaa mausteet. Eipä niidenkään kanssa vielä voi edes aloittaa.

Koetin sitten oikein keskittyä ostoksiin ja muistin seuraavalla kerralla taas ne halvatun kananmunat. Kun ne edelliset oli jo syöty pois!       Siis: taas alusta. Sitten muistin, että siirappiakin se kaipaa. Sekin löytyi kaupan  hyllystä. Ja taas  loihtimaan ihania joulun tuoksuja uuteen kotiin! No, milläs teet kun ei ole astiaa, missä sekoittaa. Seuraavalla kauppareisulla tulivatkin sitten jo foliovuoat mukaan. Jokos nyt?

Sitten oli tulossa Suomesta vieraita, joille ajattelin keittää oikein kunnon kahvit. No milläs keität kun ei ole keitintä. Sitä sitten ostamaan. Ja samalla muistin, että sähkövatkainkin puuttuu. Sekin tuli siinä samalla. Nyt alkaa keittiö pelittämään!

Mutta eihän se vielä noillakaan eväillä tule! Ja taas oli asiaa kauppaan: reseptissä kyllä mainitaan myöskin rasva elikkä tässä tapauksessa voi. Sen muistin taas ja sitä löytyy nyt kaapista. Mutta voi halvattu!

Piti käydä tarkistamassa lanttusoseen viimeinen myyntipäivä! Onneksi vielä pari päivää aikaa laittaa se. Kaikki siis koossa? Ja nyt yrittämään oikein todella!

Ja taas  ei! Reseptissä lukee, että pitää laittaa vehnäjauhoja! Ja eihän minun kaapissani vieläkään ole vehnäjauhoja. Sitten keksinkin ottaa esiin vanhan keittokirjan ja sieltä löytyi pelastus: siellä sekaan laitettiinkin korppujauhoja. Ja minullahan on tietysti korppujauhoja kaapissa - kunnon emäntä kun olen! 

Tänään siis lopulta oli melkein kaikki tarvittava kasassa. Tai siis melkein oikeasti  oli. Ja  sainkin  tehtyä ne laatikot uuniin. Siellä ovat muhineet nyt kolmisen tuntia. Tuoksu on kieltämättä aivan ihana. Joulu tulee!

Seuraavina sitten ovatkin peruna- ja porkkanalaatikot. Uskon vakaasti, että seuraavasta koitoksesta selviän paljon paremmin. Onhan nyt jo keittiövarusteita huomattavasti paremmin kuin tänä aamuna!