Keskenhän se pöytä vielä on kuten kuvasta näkyy. Ideana siinä vaan oli se, että se ei saa olla liian hieno ja koreileva. Vaan tuollainen vanha ladon ovi kuten talon emäntäkin!

Joulu tulla jollottaa mutta eipä tuo haittaa. Moni asia on vielä tekemättä, monista seikoista on vielä päätöksetkin kesken. En osaa keksiä ruokailuhuoneen tapetteja - en sitten mistään löydä sitä mikä kolahtaisi heti eikä tarttis sitten odotella, että " kunhan silmä tottuu...."

Eestissä joulun vieton tyyli on ollut aikojen saatossa hiukan erilainen kuin Suomessa. Neukkuaikanahan joulua ei saanut viettää sen oikeana ajankohtana. Jouluaatto ja joulupyhä olivatkin aivan tavallisia työpäiviä.  Mutta ihmiset viettivät kuitenkin joulua salaa. Verhot vedettiin ikkunoihin, joulukuusi koristeltiin ja jouluun antauduttiin perheen kesken. Joulukuuset tulivat jostain syystä myyntiin jo ennen joulua - joten ei ollut rikollista hankkia sitä siis ajoissa. Varsinaista joulua olisi saanut viettää sitten vasta uudenvuoden aikaan. Opettajat kouluissa utelivat lapsilta, että jokos on joululauluja laulettu tai lahjoja annettu. Ehkäpä lapset oli kotona tarkkaan ohjeistettu vastaamaan "oikein".  Ja jos ei osannut vastata oikein, niin vanhemmat joutuivat asiasta puhutteluun!

Joulu on nyt vapautettu pannasta ja eestiläiset viettävät joulua kuten  muutkin pohjoismaalaiset. Laulavan vallankumouksen vuonna 1988 Korkein neuvosto päätti virallisesti joulun vietosta ja määräsi joulupyhät vapaapäiviksi. Kaikille ne eivät kuitenkaan täysin vapaapäiviä ole nytkään. Kaupat ovat auki melko normaalisti jokaisena pyhäpäivänä. Onko se sitten tarpeellista vai ei - enpä osaa arvailla. Joillekin on kiva ja toisille turha juttu.

Eestissä ei joulupöytään kateta kinkkua. Sikaa kyllä jossakin muodossa. Paljon näkyi olevan kinkkurullia erilaisin maustein ja sisustein tarjolla. Myös kalkkunaa ja kanaa näyttää olevan kaupan tiskeissä. Verimakkara on ehdoton joulun herkku, samoin aladoopit ja ymmärtääkseni pateet. Piparit myös kuuluvat jouluun.

Tallinna on ollut tämän vuoden Euroopan kulttuuripääkaupunki Suomen Turun kanssa. "Õnnelik lõpp" (onnellinen loppu) huipentaa kulttuurivuoden juhlinnan täällä 22.12.  Silloin on paljon tapahtumia. Uskoisin, että yksi mieleenpainuvimmista tulee olemaan kuitenkin Tallinnan kirkonkellojen konsertti. Kaikki kirkonkellot soittavat niille vartavasten sävellettyä teosta. Säveltäjä Marko Kõlar ja videotaiteilija Taavi Varm ovat esityksen laatineet. Konsertin jälkeen Vapauden aukio peittyy kynttilämereen ja sen jälkeen on vielä joulukonsertti.