Vielä tänään tuli "toruabi" elikkä ne kaksi miestä edellisiltä reissuilta. Aivan ensiksi esittelin heille eilisen virheen elikkä vuotavan hanan,

Sitä sitten ihmeteltiin, laitettiin toki kuntoon. Pesukoneen liitäntäjohto ei luonnollisestikaan voinut toimia täkäläisen johdon kanssa - oli liian pieni. Niinpä miehet taas kauppaan hakemaan uutta.  No, kun se saatiin uusi niin jopa saatiin lopulta kylppäri kuntoon. Mutta EI: sitä ei saa vielä tänä iltana käyttää! Silikonit pitää kuivua aamuun asti ja vasta sitten pääsee suihkuun. Siis taas välillä pari suihkutonta päivää . Onneksi ei ole tarvinnut lähteä kauppaan - jotta voipi haista täällä kotona yksin. Aamuksi sain luvan mennä suihkuun ja ruveta käyttämään pesukonetta.

Työhuoneen seiniä olen tänään tasoitellut, tasoite loppui kesken. Huomenna haettava lisää ja sitten saatava se loppuun. En aiokaan yrittää tasoittaa niitä seiniä, sehän on tollon touhua. Seinille tulee pari suurta kaappia ja sinne saavat jäädä tasoituikset.

Tämä touhu enemmän kuin masentaa - mutta onneksi tiesin tähän varautua. Ei ole tullut yllätyksenä. En kuvitellut astuvani taivaaseen - olin onneksi osannut tähän henkisesti varautua. Eikä tullut yllätyksenä. Masennus hiipii tietysti käpälään aina hiljakseen, mutta kun sitten aina jotain saa etiäpäin niin kyllä se mielenaurinkoinen sieltä pilkahtelee.

Pojat ovat aika hyvin jo tottuneet. Menevät aina piiloon kun kuulevat vieraiden ihmisten tulevan, Arvo on kuitenkin aina reippaana ja valppaana vastassa. Kun äänet hiljenevät ja vieraat ovat lähteneet, tulevat kaikki esille ja haistelevat uteliaina uusia asioita joita on asennettu.

Keittiö on jo viimeistelyä vaille valmis. Löysimme aivan sattumalta Lauran kanssa keittiön lattiaan kauniin parketin, hinnaltaan 7,60 euroa neliö. Ja sinnehän ei kovin montaa neliötä menekään. Uskoisin, että keittiöstä tulee oikea namupala.