Oli tässä vieraita Suomesta. Ei kovasti innostanut laittaa itse ruokaa kotona. Siis oli ruokapaikan  etsiminen. Vanhaan kaupunkiin ei ollut mitään hinkua lähteä. Mukulakivikadut ovat liukkaita, katuja ei ole varmaankaan kunnolla pystytty hoitamaan lumivapaiksi.

 Ei täällä Röpmpsänperällä kovin paljon ole valinnanvaraa ruokapaikkojen suhteen, mutta jotain kuitenkin. Ensimmäisenä iltana päätimme käydä tuossa parin bussipysäkin päässä olevassa paikassa. Olen siellä käynyt jo kertaalleen ja olen sen hyväksi havainnut. Sinne siis!   Otso Kantokorpikin on sitä Tallinnan kirjoissaan kehunut. Eikä ollut pettymys nytkään.

Kananfilee pekoniin käärittynä ja tuorejuustolla täytettynä maksaa muistaaakseni 3,60 euroa. Ja on hyvää ja sitä on runsaasti!

Kun sieltä sitten illan mittaan tulimme kotiin ja turvauduimme taksokyytin, tuli sille hintaa kokonaista 3,60 euroa!  Bussimatkat olisivat maksaneet vierailta 0,80 euroa ja minullahan on kuukausikortti. Siis kumpi parempi pimeässä ja tuulisessa illassa?

Seuraavana iltana päätimme olla oikein rohkeita naisia ja suuntasimme tähän aivan lähietäisyydelle. On sellainen - todennäköisesti armenialaisten omistama paikka - joka mainostaa olevansa auki 24 h / vuorokausi. Kauppareissulla siitä ohitse kuljen päivittäin. Ikkunat ovat aika pienet ja usein on ulkona seisonut tummia miehiä tupakalla. Mikä ihmeen paikka? En ole koskaan uskaltautunut sinne sisään. Varmaan olisivat ryövänneet jo heti ulko-ovella!

Siis ohitse vaan ja lujaa! Nyt kävimme sitten  tyttövoimailla jo päivällä katsastamassa sisäpuolta. Sisustus on kovin niukka ja ankea. Tarjoilijatyttö ja ruokalista sen sijaan vaikuttivat ihan lupaavilta

 Päätimme illalla nälän  kutitellessa massua palata. Ja niin tehtiinkin. Tästä ei ole kovin pitkä matka, melko kipakan tuulen tuivertaessakaan ei nyt aivan mahdoton juttu. Mentiin sisälle, jaha - ei kovin lämmintä sisällä  eikä kovin "kutsuva" miljöö. Mutta päätettiin kokeilla ja arvioida . Harmiksi sattui sinne juuri samaaan aikaan parin herran seurue, jotka olivat jo ottaneet muutamaan ylimääräisen - käytös ei nyt ollut aivan asianmukaista, mutta eivät he meistä olleetkaan kiinnostuneita.  Ruokaa oli listan mukaan valittavana aikalailla. Ei sitä nyt sitten maisteltuakaan voinut kovasti moittia. Siellä näytti käyvän aivan  tavallisia ihmisiä, joku haki annoksen mukaan, jotkut tulivat vaan syömään ja sitten kotiin. Viihtyisäksi ei paikkaa voi kehua eikä sinne viitsisi kovin pitkää iltaa mennä viettämään. Mutta kesä näyttää antavan lupauksia - ulkona on katettu terassi, siellä voipikin olla aika kiva istuskella, siemailla vaikka olutta tai vanatallinia, pureskella sitten vaikka kanan siipiä ja sellaista...

Ihan kivan ja siistin tuntuinen paikka - ja melkein tuossa näköetäisyydellä kotoa!

Nam!